Ystävykset Aidan Toisilta Puolilta

 

John Boynen kirjoittama, vuonna 2006 julkaistu "Poika Raidallisessa Pyjamassa" -niminen kirja on kaikin tavoin tunteisiin vetoava ja vaikuttava romaani. Kirja antaa todellisen kuvan Hitlerin vallankumouksen aikana perustetusta Auswitchin keskitysleiristä. Tarina kertoo kuusivuotiaan Bruno nimisen pojan ystävyydestä Shmuel nimisen pojan kanssa, jota rajoittaa pahamaineinen aita. Eräänä päivänä Hilleri niminen setä antaa Brunon isälle uuden työtehtävän. Sen seurauksena koko perhe joutuu hyvästelemään Berliini kotinsa ja muuttamaan maaseudulle, josta alkaa sydäntä särkevä ystävyystarina kahdesta kuusivuotiaasta pojasta aidan toisilta puolilta.
      Tiesin alunperin keskitysleireistä sen verran mitä historian tunneilla olen koulussa oppinut. Eli sen, että keskitysleirit olivat raakoja ihmistappoleirejä, joissa tapettiin lähinnä juutalaisia Hitlerin määräyksestä. Jo ennen kirjan lukemista olen pitänyt keskitysleirejä yhtenä maailman historian kamalimmista asioista, joten teos ei muuttanut mielipiteitäni tai tunteitani, vaan päinvastoin, vahvisti niitä.
    Teos kuvasi hyvin koskettavalla tavalla Bruno nimisen kuusivuotiaan pojan kamppailua tietämättömyydessä. Hänelle ei koskaan suoraan kerrottu, minkä takia he joutuivat muuttamaan maaseudulle. Hänelle ei koskaan suoraan myöskään kerrottu, miksi ihmiset oltiin erotettu aidalla, jonka toisella puolella hänen uusi rakas ystävänsä Shmuel eli ja miksi hänen uusi ystävänsä ei saanut tulla aidan toiselta puolelta koskaan pois. Se, että niin nuori poika joutui elämään niin hirveässä elinympäristössä kuten Shmuel ja näkemään sellaisia asioita joita kuusivuotiaan ei pitäisi edes tietävän olevan olemassa, oli hyvin tunteisiin vetoavaa lukijana. Myötätuntoa herätti myös se, että Bruno, joka oli täysin tietämätön isänsä tekemistä hirveyksistä, teki kaikkensa nähdäkseen asioissa valoisat puolet. Hänen loistavan mielikuvituksensa ansiosta hän sai ankean leirin näyttävän vain ahkerien ihmisten työleiriltä ja oli varma, että raidalliset asut olivat vain aidan toisella puolella työskentelevien ihmisten työpukuja. Tarinan loppussa Bruno kaivautuu kielloista huolimatta aidan toiselle puolelle, jossa pojat joutuvat vahingossa ihmisvirran mukana kaasukammioon ja menehtyvät, oli tarinan koskettavin kohtaus.
    Suuttumusta teoksessa herätti sotilaiden hirveys ihmisiä kohtaan sekä raa'allisuus. Brunon isän työkaveri, luutnantti Kotler, on yksi hyvä esimerkki henkilöstä, joka kohteli ihmisiä kuin roskaa ja kuvitteli itsensä muiden yläpuolelle.
    Teos on selvästi keskitysleiriä vastaan, koska asiat kuvataan viattomat Bruno pojan näkökulmasta niin, että lukija saa helposti kuvan siitä, kuinka kauhea paikka oli kyseessä. Teoksessa kerrottiin myös, kuinka ihmisiä ammuttiin leirissä tuosta vaan. Ensin heidät aseteltiin riviin ja muutamien laukausten jälkeen rivi oli hävinnyt. Jos teos olisi ollut keskitysleiri toiminnan puolella, asioita ei olisi kuvattu niin tarkkaan ja huonossa valossa, kuten tässä teoksessa.
    Vaikuttaakseen lukijan, teos käyttää päähenkilöinään kahta kuusivuotiasta, mikä tekee teoksesta koskettavamman. Jos päähenkilöinä olisi ollut kaksi aikuista, niin se ei olisi ollut samalla tasolla sydäntäsärkevä.
    Teos siis liittyi todelliseen tapahtumaan, josta on jo vuosia. Vaikka vuodet kuluvat, keskitysleirejen kauheus ei kulu. Kaikki ihmiset tulevat muistamaan nuo kauheat ihmisentappoleirit. Sana kiertää ihmisten keskuudessa. Näin ollen keskitysleirit tulevat aina jollain tapaa liittymään nykymaailmaan, joko historian oppituntejen materiaalina tai varoittavana tarinana tuleville sukupolville.

Mielipidekirjoitukseen liittyviä tehtäviä

s. 70

a) Pääkirjoitus on lehden virallinen mielipide eikä yksittäisen henkilön. Pääkirjoitusten tekoon osallistuu pääasiassa toimittajat toisin kuin muissa mielipidekirjoituksissa.
b) Kommentti voi täydentää kolumnia. Kommentit jatkavat kolumnin sisältöä.
c) Jotta ihmiset tuntisivat itsensä tärkeiksi ja saavat mahdollisuuden osallistua mielipiteisiin.

1. "Kaupan päälle sydämentykytyksiä ja vatsavaivoja"-tekstin pääteesi on energiajuomien vaikutus ihmiseen, erityisesti nuorten väsymyksee.
"Energiajuomien myynti alaikäisille kiellettävä"-tekstin pääteesinä toimii yleinen tietämys.
"Sormea ei tarvitse heristää"-tekstin päätesi on, että energiajuomat eivät olekaan niin huono asia vaan muoti ilmiö, jolle on annettava mahdollisuus.
"Energiajuomat tärvelevät lasten hampaat"-tekstin pääteesinä toimii suuhygienia.

3. b) Kirjoittaja käyttää heti tekstin alussa monia esimerkkejä nuorten väsymyksen nujertamiseksi. Kirjoittaja esittää myös kysymyksiä, joihin ei odoteta vastausta. Faktatieto antaa luotettavan kuvan tekstistä. Kirjoittaja vertailee eri koulujen energiajuoma sääntöjä keskenään. Tekstissä toistetaan sanoja energiajuoma, koulu ja nuoret.

5. a) Kokemuksellansa (lähipiirin teinipoika) sekä vertailemalla (1900-lukua nykyaikaan).

b) Esimerkkejä, kuvailua, faktatietoa, liitoittelua, toistot, rinnastus ja poikkeavat lauserakenteet (huudahdus).

Reportaasiin liittyviä tehtäviä


Työkirja s. 63

3. a) Toimittajan eli kertojan, Googlen, Matti Kunnarin, Ilkka Nikupaavon ja Merja Vibergin.
b) Toimittaja on hetkessä mukana ja pystyy mukautumaan tilanteeseen hyvin.
c) "Se on hämärä koko Google. Normaali ihminen ei tiedä siitä mitään."
d) Täydentävät tekstiä ja auttavat lukijaa hahmottamaan mistä on kyse.
e) Tyyli on siisti, nykyaikainen ja mukaansa tempaava.

4. a) Erikoinen, karismaattinen, lahjakas, nuorena sinisilmäinen, viisas ja asiallinen.
"Päätin aikanaan olla paljastamatta kaikkea kerralla kun ihmiset katsovat elokuviani, haluan heidän näkevän roolihenkilön eikä näyttelijää." Edellinen Samulin lause antaa lukijalle kuvan, että kyseessä on viisas ihminen.
b) Toimittajan puhetyylillä on myös suuri merkitys siihen, minkälaisen mielikuvan lukija tekstistä saa.
c) Kuvat auttavat lukijaa hahmottamaan paremmin millainen henkilö haastattelussa on kyseessä ja myös täydentävät lukijan mielikuvitusta.

Journalismiin liittyviä tehtäviä


1. Selvitä, mitä tarkoittaa väite "journalismi on kauppatavaraa".

Väite perustuu siihen, että journalismia on tarkoitus tuottaa ja myydä, sillä kaikki uutiset ja muut sen tapaiset ovat myytäviä tuotteita.

 2. Miten kilpailu yleisöstä on kirjan mukaan vaikuttanut journalistisiin sisältöihin?

Se on monipuolistunut, sillä esimerkiksi uutissivustot ovat keskittyneet uutisoimaan nykyään paljon huomiota herättäviä uutisia kuin yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä uutisia.

3. Mistä/ miten juttuaiheet tulevat toimituksiin?

Juttuaiheet lähtevät liikkeelle ideasta, joka syntyy usein toimitukseen tulevasta tiedotteesta, toimittajan havainnosta, yleisön puhelinsoitosta tai edellisen päivän pääuutisen sivujuonesta.

 4. Mitä vaiheita on toimittajan jutuntekoprosessissa?

Heidän yksi päätehtävistä on etsiä uutta tietoa ja sellaisia aiheita, joita yleisön on hyvä tietää. Sopivan aiheen löytyessä, toimittajan pitää ottaa yhteyttä johonkin tapahtumassa mukana olleeseen henkilöön ja laatia tälle kysymyksiä aiheesta. Toimittajan pitää myös huolehtia, kuinka luotettavia lähteet ovat, joista tietoa kerätään. Toimittaja tekee myös yhteistyötä kuvaajan kanssa, sillä käsitellyn uutisen teksti pitää sopia yhteen kuvan kanssa. Toimittajat eivät saa käyttää sellaisia menetelmiä hankkiessaan tietoa, jotka rikkovat lakia.

5. Mitä sananvapaus tarkoittaa toimittajan työssä? Millainen on tilanne toimittajien sanavapauden suhteen Suomessa? Entä muualla maailmassa?

Saa ilmaista, vastaanottaa ja julkaista tietoja, viestejä sekä mielipiteitä niin, ettei kukaan estä, mutta vapauteen liittyy kumminkin aina vastuu. Toimittajien pitää tuntea yksityisyydensuojaa liittyvät lait. Lait antavat myös toimittajille oikeuden perehtyä viranomaisten päätöksiin.

Työkirja s. 62

1. a) Tarkoituksena on tukea sananvapauden vastuullista käyttämistä sekä edistää ammattienvälistä viestintää.

Dokumentaristin Työ

Äidinkielen työkirja s.10 tehtävät:

1. a) Kyllä, koska tekstissä dokumenttielokuvan ihjaaja Virpi Suutari mainitsee, että hän käyttää todellisia ihmisisä, joiden on pystyttävä jatkamaan elämäänsä normaalisti dokumentin jälkeen.
b) Koska sillä pyritään tekemään myös näkymättömistä asioista näkyviä, kuten tunteista ja muistoista.
c) Pyrkivät vaikuttamaan tunteisiin tiedon lisäksi kuuluvalla omalla äänellä.



Miesten Vuoro

Elokuvan on ohjannut Joonas Berghäll sekä Mika Hotakainen. Elokuvan aiheena on kiertää erilaisia saunan lauteita ympäri Suomea keräten eri elämäntarinoita erilaisilta miehiltä. Elokuvalla ei ole varsinaisia päähenkilöitä, vaan satunnaisia saunan lauteille kiivenneitä miehiä. Teos ei anna humoristista kuvaa, koska siinä keskitytään syvällisiin aiheisiin ja se sijoittuu vuoteen 2010 eli teoksen ilmestymisvuoteen. Elokuvan ongelma sekä ristiriita saattaa olla se, että siinä ei esiinny naisia. Elokuvan teemana on paljastaa miehen sielu kokonaisuudessaan.


Täynnä Tarmoa

Elokuvan on ohjannut Oskari Pastila. Sen aiheena toimii suuret suunnitelmat pienessä kaupungissa, jossa koripallojoukkoe kasvattaa budjettinsa tuplasti voittaakseen. Teos kertoo koripallojoukkoeen kulisseista. Päähenkilöinä toimii pelaajat, manageri sekä valmentaja. Elokuvaan ei tunnu olevan huumoria. Elokuvan lennokkaat ideat ovat ristiriidassa todellisuudentajun kanssa. Teemana on pyrkiä pohjalta tähtiin. Teos on tehty porautumaan suoraan suomalaisuuden ytimeen.

Huolimattomia Unelmia

             

Kyseinen kirja on Juha Itkosen kirjoittama novelli kokoelma. Kirja pitää sisällään kaksitoista lyhyttä novellia. Novellit olivat hyvin samanlaisia verrattuna toisiinsa. Jokaisessa tarinassa keskeisessä roolissa oli henkilö, jonka elämää varjosti jokin ongelma, kuten sitoutumiskammo tai kirpaiseva lapsuudenmuisto. Tarinoissa oli joko minä tai kaikki tietävä kertoja. Eri tarinoiden päähenkilöt keskittyivät itsensä sekä elämänsä tarkoituksen pohdiskeluun. Kirjan kieli oli selkeää ja helppolukuista ja kaikkia asioita kuvailtiin tarkasti niin, että lukija sai selvän kuvan mistä on kyse. Tarinat olivat hyviä, mutta tuntui siltä, että ne olisivat jääneet kesken. Loppu jäi katsojalle itselleen mietittäväksi, mikä taas ei ole jokaisen lukijan mieleen, kuten minun.
Kirja sopii parhaiten sellaisille lukijoille, jotka pitävät hidastempoisista ja elämää käsittelevistä tarinoista. Jos sinua ei siis kiinnosta hurjien jännityskirjojen kaltaiset nopeatempoiset tarinat, joilla on selvä loppu, niin tämä kyseinen kirja on oiva valinta kaltaisellesi rauhallisemmalle ihmiselle.